Portugal dos Pequenitos - pieni, kiehtova maailma

Portugalin Coimbrasta löytyy kiva kohde: Portugal dos Pequenitos on teemapuisto täynnä pienoiskokoisia rakennuksia eri kulttuureista (mm. Portugalin siirtomaista), eri aikakausilta ja eri tyylisuunnista. Alle kouluikäisille paikka on kuin erikoisten leikkimökkien asuntomessut. Rakennuksiin pääsee sisälle (aikuisetkin, jos kumartuvat riittävästi), sisustusta niissä ei kuitenkaan käytännön syistä ole. Hyvällä säällä alue on parhaimmillaan.

Pieni isäntä.

 

Alueelta löytyy kahvila, mutta ei ruokapaikkaa. Piknik-eväin varustautuminen voi olla hyvä vaihtoehto.

Alueella riittää katsottavaa helposti muutamaksi tunniksi ja jos lapset intoutuvat leikkimään, he saattavat viihtyä paikalla pitempäänkin. Pääsymaksut ovat kohtuulliset (0-10 e:n luokkaa /hlö), ja jos sattuu paikalle oikeaan aikaan, saattaa päästä soittamaan konserttiin, osallistumaan taideopetukseen tai saada vaikkapa ilmapallot pienten temppujen kera.

Puistolla on nettisivut, jotka on käännetty myös englanniksi(http://www.portugaldospequenitos.pt/en/), mutta ne ovat melko tylsät paikan todelliseen sisältöön verrattuna.

Rannalla pienten kanssa

Jo vauvatkin nauttivat rannalla olosta, jos olosuhteet vain ovat mukavat - auringolta suojaus on tärkeää. Espanjassa myytiin tällaisia käteviä kokoon taittuvia aurinkosuojia. Mukana helposti kulkeva systeemi hoiti leikkimaton virkaa myös sisätiloissa.

Espanjasta keväältä 2012

Kunhan hiekkalapio ja ämpäri alkavat pysyä käsissä, rannalta ei yleensä ole kiire pois. Hiekkaan piirtely ja simpukoiden kerääminen jaksavat kiinnostaa niin kauan, että kovin suurta lelumäärää rannalle ei ole tarpeen rahdata. Juomista ja aurinkovoidetta pitää ottaa mukaan!

Montenegrosta keväältä 2013

Jos vesi on riittävän lämmintä ja puhdasta, voi siellä pulahtaa, tai ainakin uittaa varpaita. Jos rannalla ei ole ketään muita, se ei välttämättä tarkoita, että vedessä olisi jotain vikaa. Suomalaisia pidetään hulluina, kun he uskaltautuvat "kylmään" veteen. Esimerkiksi Montenegrossa ja Kroatiassa oli toukokuussa Suomen hellekesää vastaavat olosuhteet, mutta ei näkynyt uimassa muita kuin me -  rantakausi oli alkamassa vasta kesäkuun puolivälissä. Sesongin aikaan samat rannat saattavat olla niin täyteen ahdettuja, ettei siellä mahdu kulkemaan.

Kroatiasta keväältä 2013

Rannat ovat toisin paikoin roskaisia, ja etenkin lasinsiruja voi olla hiekan seassa paljon. Vedessä kannattaa varoa muun muassa merisiilejä. Lomakohteiden vartioidut, mahdollisesti maksulliset rannat ovat yleensä tarkastettuja ja turvallisia, mutta ei myöskään sitä automatkan varrelta löytyvää vuoristopuroa kannata pelätä - veden likaisuuden kyllä yleensä näkee ja haistaa. Uintireissujen jälkeen lapset kannattaa joka tapauksessa käyttää suihkussa.

Keski-Euroopan joulutoreille!

Jos vain aikataulu antaa myöten, joulutorit kiehtovat sekä isompia että pienempiä ja luovat hyvin tunnelmaa joulun alla. Viime joulukuussa Prahassa isompi lapsi söi tyytyväisenä tuplarattaissa rullapullaa vauvan nukkuessa vieressään samalla kun vanhemmat joivat hehkuviiniä kertakäyttömuovimukeista. Prahassa joulutoreja näytti olevan kaikkialla, missä vain oli aukioitakin, jopa ostoskeskuksen pihalta löytyi yksi.


Ostoskeskuksen pihan joulutorialueella näkyy aasi, ja junakin. Kuvan
ulkopuolelle jäi joukko herkku- ja koristekojuja.
 

Joulutoreilta löytyy varmasti lapsille mieleistä syötävää (tosin lähinnä välipaloja) ja katseltavaa, esimerkiksi leluja ja joulukoristeita. Kuusiin ja jouluvaloihin on yleensä panostettu paljon, ja seimiäkin löytyy ihmeteltäväksi. Monista joulutoripaikoista näyttää tulevan paikallisten kohtaamispaikkoja joulusesongin ajaksi: ainakin Prahan Vinohradyssa ihmiset kokoontuivat illan pimetessä Namesti Mirulle "glögille". Ja mukavahan se on ulkoilmassakin seistä vaikka pitempäänkin, kun lämmintä saattoi olla kymmenen astetta.

Valitettavasti tähän tunnelmaan ei taida nyt täältä Suomen loskan keskeltä ehtiä. Vinkki: vanhempainvapaat ovat perheille parasta matkailuaikaa!

Loma-asunnon valinta lapsiperheelle

Olemme vuokranneet matkoillamme asuntoja Homeawayn, Only-apartmentsin ja Interhomen sekä joidenkin pienempien/paikallisten toimijoiden kautta. Lapsiperheen kannattaa asuntoa valitessa kiinnittää huomiota ennen kaikkea sijaintiin, turvallisuuteen ja käytännöllisyyteen.

Koska asuntoja on joissakin kohteissa saatavilla valtavasti, hakuja on syytä rajata heti alusta lähtien. Sijainti on ensimmäinen mietittävä asia: halutaanko keskustaan vai kauaksi siitä. Itse olen kokenut parhaiksi paikoiksi hiukan keskustojen ulkopuolella olevat mutta kuitenkin siinä mielessä vireät kaupunginosat/alueet, että muutamia kauppoja ja ravintoloita on hyvä olla kävelymatkan päässä. Asuntojen ympäristöä voi vertailla etukäteen esim. Google Mapsin katunäkymää käyttäen.

Turvallisuus on etenkin vauva- ja taaperoikäisten kanssa matkustettaessa olennainen asia. Asuntojen luokituksen (sopii lapsiperheille jne.) lisäksi suosittelen katsomaan asunnon kuvia tarkasti. Monissa asunnoissa on esimerkiksi pienille lapsille todella vaarallisia harvakaiteisia parvekkeita ja täysin kaiteettomia portaita ja parvia. Pihojen uima-altaat saattavat pahimmillaan aiheuttaa sen, ettei lapsia pysty ulkona jättämään hetkeksikään silmistään. Avotakka tai olohuone, josta pääsee hyppäämään suoraan mereen saattavat olla romanttisia ratkaisuja pariskunnalle, mutta eivät alle kolmevuotiaiden vanhemmille.

Montenegron asuntomme oli koko tämän talon yläkerta. Näillä parvekkeilla lapsi sai käydä itsekseenkin.

Espanjan Alteasta. Täälläkin parvekkeen ovea pystyi pitämään auki ilman välitöntä putoamisvaaraa.

Käytännöllisyys on kolmas tärkeä näkökulma. Niin paljon kuin pienen lapsen vanhempana kaipaisikin jotain luksusta ja esteettisyyttä, valkoisin tekstiilein ja pienin lasiesinein täytetty asunto ei ole lapsiperhettä varten. Keittiöön ja kylpyhuoneeseen kannattaa kiinnittää huomiota: onko lapsia helppo syöttää ja kylvettää? Makuuhuoneista voi vilkaista, voiko sänkyjä siirtää helposti esim. seinää vasten. Yksi asia, joka saattaa helposti tuottaa ongelmia, on rattaiden/vaunujen sijoittaminen: löytyykö niille säilytyspaikkaa? Samoin jos mukana on vuokra-auto, on varmistettava, että sille löytyy parkkipaikka järkevän matkan päässä asunnosta.

Syöttöpaikkoja - lastenruokia etsimällä ja pyytämättä

Lastenruokien saatavuus

Lähdetään pienimmistä liikkeelle: Äidinmaidonkorviketta en ole löytänyt nestemäisenä (tetrat/tölkit) mistään muualta kuin Suomesta. Kansainvälisiä äidinmaidonkorvikejauheita (kuten Nan tai Nutrilon) on yleensä saatavilla, jos ei kaupoista, niin apteekeista. Jauheiden kanssa läträämisessä on oma hommansa, etenkin jos niihin tarvittava vesi pitää keittää tai ostaa pullotettuna. Jos matkalaukussa on tilaa, korvikkeet kannattaa ottaa nesteinä mukaan. Jos valitset jauheen, muista totuttaa lapsesi jauheesta tehdyn korvikkeen makuun jo ennen lähtöä. Samoin on etua siitä, jos totutat lapsesi juomaan maitonsa myös lämmittämättömänä.

Purkitettuja lastenruokia on ollut saatavilla ympäri Eurooppaa. Ne eivät aina ole terveellisimmästä päästä eivätkä suomalaisten ravitsemussuositusten mukaisia: varsinkin eteläisessä Euroopassa iso osa lasten purkkiruoista sisältää keksiä, ja Skotlannissa oli tarjolla Suomessakin myytävän HiPP-merkin pinaattia ja cheddarjuustoa 6 kk:n ikäisille. Käteviä ja luullakseni myös suhteellisen turvallisia nämä purkkiruoat kuitenkin ovat esimerkiksi automatkoilla. Nähtävästi monissa maissa sekä äidinmaidonkorvikkeet että lasten purkkiruoat ovat jonkinmoisia ylellisyystuotteita, koska ne ovat poikkeuksetta kalliimpia kuin Suomessa. Jopa Virossa hinta oli ainakin muutama vuosi sitten miltei kaksinkertainen.

Omia maitoja ja purkkeja saa lämmitettyä kahviloissa ja ravintoloissa (pyydä tarjoilijalta). Isoista ostoskeskuksista saattaa löytyä mikroaaltouuneja esimerkiksi vaipanvaihtohuoneesta. Ja on tullut monta purkkia lämmitettyä ihan vain kuumavesihanan allakin.



Tapas y bebé. Espanjasta keväältä 2012.

Puurohiutaleita saattaa olla yllättävän vaikeaa löytää, joten nykyään pakkaamme niitä jo Suomesta mukaan.

Jos ravintoloissa on lastenannoksia, niiden valikoima on usein yhtä suppea kuin Suomessa (ranskalaisia perunoita jne.). Listan varsinaisista annoksista voi pyytää puolikkaita, tai esimerkiksi me teemme nyt kahden lapsen kanssa usein niin, että tilaamme kolme erilaista aikuisten annosta, ja lapset syövät niistä niitä osia, jotka heille maistuvat. Syöttötuoleja on vaihtelevasti saatavilla, pikkulusikoita pitää yleensä pyytää erikseen, ja leikkipaikkoja on suhteellisen harvoissa ravintoloissa.

Viereisestä pöydästä jäätelöä lapsille

Yksi asia eroaa ratkaisevasti Suomen ja eteläisen Euroopan välillä: kuka tahansa saattaa tarjota sinulta kysymättä lapsellesi keksin, karkkia tai jopa tuikata omalla lusikallaan jäätelöä lapsesi suuhun kahvilan viereisestä pöydästä. Siinä vaiheessa kun olet varjellut lastasi kariesbakteereilta vuoden verran ja ehdit nähdä tapahtuneen muttet enää voi tehdä mitään sen estämiseksi, voit huokaista syvään - kirkumaan ei kannata ruveta. Asialla on tuskin vakavia seurauksia, ja hyvässä lykyssä vastustuskyky vain lisääntyy... Mutta allergisten lasten vanhempien kannattaa olla tässä suhteessa erityisen tarkkoina.



Lapset rakastavat eväiden syömistä. Tällaisessa maisemassa pidimme piknikiä Kroatian Korculassa toukokuussa 2013.

Hotellisuositus Düsseldorfiin

Olemme matkoillamme melko vähän majoittuneet hotelleissa, lähinnä silloin, jos ajomatkoja on pitänyt tauottaa lentokentän ja kohteen välillä tai olemme olleet kiertelemässä jollain alueella. Lapsiperheasiakkaan näkökulmasta yksi hotelli yllätti todella iloisesti: Hotel Friends Düsseldorfissa. Olimme varanneet normaalin kahden hengen huoneen, mutta kun vastaanottovirkailija huomasi silloin n. 9 kk:n ikäisen lapsemme, hän totesi, että perhehuone on vapaana, joten laitanpa teille sen. Ja millaisen! Muutenkin kyseinen hotelli oli erittäin hyvä (hienostunut gourmetaamiainen ei tosin ehkä ollut kaikista lapsiystävällisin) ja sijainti keskeinen. Kuvat ovat lokakuulta 2012.



Tämän "normihuoneen" lisäksi...

...saimme samaan hintaan toisen huoneen lasten kalusteilla, leluilla ja kirjoilla varustettuna.

 

Auton vuokrauksesta

Lapsiperheelle autonvuokraus on yleensä järkevää ja joskus - esimerkiksi ns. halpalentoyhtiöiden syrjäisille lentokentille lennettäessä - jopa välttämätöntä. Vuokrahintoja kannattaa vertailla Suomessa jo hyvissä ajoin ja tarkkaan ja varaus kannattaa tehdä etukäteen. Lentokentältä vuokraus saattaa (ennakkoon varattunakin) maksaa satoja euroja enemmän kuin kaupungin keskustasta, ja niinpä muun muassa viime keväänä Madridissa mieheni haki vuokra-automme keskustasta, vaikka se aikamoinen suunnistusseikkailu olikin.

Autovuokraamot vuokraavat lasten turvaistuimia, yleensä vuorokausihintaan. Jo kolmen viikon autonvuokrauksessa turvaistuimen hinta nousee niin korkeaksi, että samalla rahalla saisi jo oman istuimen. Olemme kuitenkin kiltisti vuokranneet istuimia, koska niiden kuljettaminen on niin hankalaa. Istuimet ovat olleet hyvälaatuisia, mutta mitoituksessa on usein ollut ongelmia: vaikka vuokraamot selkeästi erottelevat esim. vauvakaukalot ja vaikkapa 15-25 kiloisten istuimet varauksissa toisistaan, autoa haettaessa tilanne on "joku turvaistuin".

Auton kokoon kannattaa kiinnittää huomiota. Jos reissussa on mukana tuplarattaat tai muuta hankalasti pakattavaa matkatavaraa, on varmistettava jo etukäteen, että ne todella mahtuvat varatun autoluokan tavaratilaan. Muuten auton koko on käyntikohteista riippuvainen valinta: vuoristoteillä auton moottorissa on hyvä olla kunnolla tehoja, ja suurkaupungeissa pienen auton parkkeeraus onnistuu yleensä tila-autoa kätevämmin.

Kuvassa oleva auto oli meillä reilun kuukauden Montenegrossa ja Kroatiassa keväällä 2013. Kaksiovinen auto ei ymmärrettävästi ole paras vaihtoehto, kun takapenkille on sijoitettava lapsi turvaistuimeen. Sopivin ratkaisu lapsiperheelle olisi sellainen tila-auto, jossa ovet aukeavat sivuun liukumalla, mutta ne ovat usein tosi kalliita. Autovuokraamon ehdoista pitää muuten aina muistaa varmistaa, saako autoa ajaa eri valtioiden alueella. Samoin on mietittävä, ketkä merkitään kuskeiksi. Myös erilaisia tietulleja, moottoritiemaksuja ja vastaavaa muistettavaa on Euroopassa paljon.

Auto mahdollistaa perheelle sinänsä vapaan liikkumisen, eikä tarvitse välittää julkisen liikenteen aikatauluista. Ruuhkaisilla kaupunkialueilla oma auto saattaa kuitenkin olla hidas tapa liikkua, ja useissa maissa Suomea rajumpi liikennekulttuuri (sääoloja lukuun ottamatta :) ) vaatii kuljettajalta kokemusta.

Krakovan matka päätökseen

Viimeiset lomapäivät yölentoineen ja pitkine Suomen-ajoineen sujuivat hyvin. Kotona ollaan, ja lunta on maassa. Huomisaamuna odottaa paluu arkeen, töihin ja päivähoitoon.

Summailen nyt tässä vähän Krakovan kokonaisuutta lapsiperheen kannalta:

Plussat: kulttuurinähtävyydet, ystävälliset ihmiset, paljon kivoja ravintoloita ja kahviloita, edullinen hintataso, turvallisuus, luotettavat taksit, lyhyet kävelymatkat, puistoalueet, eläintarha

Miinukset: ilmansaasteet silloilla ja isompien teiden varsilla (myös keskustassa), ostosmahdollisuudet vähäiset

Muutamia kuvia vielä (nyt kun ne vihdoin saatiin kameralta tietokoneelle):

Wavelin linnan lohikäärmeen luolasta

Ja tämä lohikäärme syöksi oikeasti tulta!

Aamusumua keskustassa

Eläintarhan flamingot

Eland-antilooppeja

Kameliäiti

Lohikäärmeen luolaa ja puutteellista palvelua

Aamupäivän retkemme suuntautui Wavelin linnaan. Taitoimme osan menomatkasta ratikalla, joka onneksi sattui olemaan uudempaa matalalattiamallia. Ratikat näyttävät olevan täällä todella täysiä, ja vanhempiin ratikkamalleihin ei ole ainakaan tuplarattaiden kanssa mitään asiaa, ellei rattaita laita ihan kasaan.

Wavelin linnan alue on suhteellisen laaja. Erilaisia kohteita/näyttelyitä on kymmenkunta, ja niihin kaikkiin ostetaan liput erikseen - ostamasi kohteet tosin merkitään koko perheen osalta samalle paperille, jota voit sitten näyttää sisäänkäynneillä. Valitsimme ihan lasten kärsivällisyyden huomioiden vain kaksi kohdetta: kuninkaalliset aarteet ja aseet -näyttelyn sekä lohikäärmeen luolan. Wavel on varmasti ihan hyvä kohde lapsillekin, muttei ihan näin pienille. Yksivuotias haluaisi tietenkin koskea kaikkeen, mutta piha-aluetta lukuun ottamatta kaikki on tarkan vartioinnin alla. Rattaita ei saa viedä muihin sisätiloihin kuin Visitors Centeriin, eikä näyttelytiloihin saa viedä ollenkaan esimerkiksi reppuja tai sateenvarjoja, vaan ne on jätettävä erilliseen tavarasäilytykseen. Lohikäärmeen luolaankin menin lopulta kaksin isomman lapsen kanssa, sillä reitin pystyi kulkemaan vain yhteen suuntaan, ja yhdistelmä kierreportaat alas kukkulalta + takaisin ylös rattaita hakemaan todettiin turhan hankalaksi. Vaikkei lohikäärmeen luola paikkana kovin kummoinen ollut, se tuntui kyllä ruokkivan lapsen mielikuvitusta. Ulos tultua lohikäärmepatsas syöksi tulta suustaan, ja ritariksi pukeutunut työntekijä olisi haastanut pienen puumiekan kantajani miekkataisteluun.

Puolalainen palvelu on matkallamme ollut odotuksiin nähden todella hyvää, ja esimerkiksi ravintoloissa kaikki on mennyt sujuvasti. Tänään tuli sitten huonompia kokemuksia: suomenkielisissä opaskirjoissa kehutun japanilaisen kulttuurikeskus Mangghan kahvilasta ei saanut mitään, vaikka sulkemisaikaan oli puolitoista tuntia aikaa ja tiskin takana ainakin neljä ihmistä. Tila sinänsä oli hieno, aulasta löytyi lapsille pieni leikkipaikka ja maisema joelle oli upea. Kazimierzin trattoria Cyklopista löytyi myös hyvä lasten leikkipaikka ja ravintola oli oikein tunnelmallinen, mutta lopulta pöytään tuotiin osittain vääriä ruokia (hyvitettiin kyllä vähän laskussa maininnan jälkeen).

Lapsilla vuotavat nenät siihen malliin, että yhden aivastuksen jälkeen saattaa olla naama täynnä räkää. Myöhään huomenillalla pitäisi lentää Suomeen, joten huomisen aamupäivän vieton jälkeen on ruvettava pakkailemaan tavaroita.

Äiti ostoksilla

Tänään äiti sai muutaman tunnin omaa ostosaikaa - putiikkien kiertely tuplarattaiden ja etenkin niissä istuvien kanssa olisi ihan mahdoton tehtävä. (Jos siis olet yksin pienten lasten kanssa reissussa, voit varautua siihen, että pääset ostoksille ehkä torille, automarkettiin tai isoon ostoskeskukseen, mutta et pikkuruisiin puoteihin.) Löytöinä oli kohtuuhintaista puolalaista designia: lastenvaatteita ihastuttavasta Malystylista (www.malystyl.pl) ja itselle huppari Idea Fixistä (www.ideafix.pl), jossa oli aikuisten vaatteiden lisäksi myös huonekaluja ja pienempää sisustustavaraa. Nuorten puolalaisten suunnittelijoiden design on vasta juuri nyt nousussa, ja monet ns. boheemin keskiluokan trendit vaihtoehtobaareineen alkavat muutenkin näkyä erityisesti Kazimierzin kaupunginosassa (vanha juutalaiskortteli). Lisäksi löysin - vihdoin - pienemmälle vaippoja. Nyt oli ensimmäinen kerta, kun en pakannut useiden päivien vaippasatsia mukaan matkalaukkuun, ja samalla ensimmäinen kerta, kun vaippoja ei ollutkaan helposti saatavilla lähimmästä, toiseksi lähimmästä tai kolmanneksikaan lähimmästä kaupasta. Eilen löysin yhdestä kaupasta sopivia vaippoja kahden kappaleen pakkauksissa, mutta näitä pakkauksia oli hyllyssä tasan kolme. No, tänään kannoin sitten normaalin Pampers-paketin useiden kilometrien päästä asunnolle.

Kahden ravintolaruokailun päivää vietettiin myös: Kazimierzin Szarassa syötiin lounaaksi juutalaista ruokaa ja ihan asuntomme naapurissa Konfederacka 4:ssä illallista. Szara on tyylikäs ravintola, ja onneksi siellä oli lounasajan alussa vähän asiakkaita, sillä lapsemme keksivät ruokaa odotellessa jonkin ihmeellisen kilpakiljahtelun. Asuntomme naapuriravintola ei taas vaikuttanut ulkoisesti millään tavalla lapsiystävälliseltä paikalta (portaita, kaiteettomia parvia, viinipulloja ja lyhtyjä lattioilla) mutta ilahdutti positiivisesti: loft-tyyppisessä takaosassa oli tarjolla lapsille halloween-lyhtyjen muovailua savesta maksua (täkäläisittäin varmaan kallis 20 zlotya eli n. 5 euroa) vastaan. Tämänkaltaiset ideat voisivat kyllä toimia suomalaisissakin ravintoloissa, liekö jossain järjestetty?

Äsken löysin muuten kohdan, josta blogin aika-asetuksen sai vaihdettua. Tähän asti kellonaika bloggauksieni yhteydessä on ollut väärä, toivottavasti nyt muuttuu oikeaksi. Kirjoittelen siis oikeasti päivän tapahtumista vasta illalla enkä puolelta päivin =). 

Eläintarhapäivä

Aamulla suuntasimme taksilla Krakovan eläintarhaan, joka osoittautui todella mainioksi paikaksi pienten lasten kanssa liikkuville: välimatkat olivat lyhyitä, rattailla pääsi joka paikkaan ja eläimet näki läheltä. Lapset saivat kävellä paljon myös itse - olosuhteet olivat siistit ja turvalliset. Pienempi pelästyi riekkuvia apinoita ja Mini Zoossa vipeltäviä marsuja, mutta norsut eivät pelottaneet yhtään.

Isommalla on muistoja jo useista eläintarhoista ja täällä vaikutuksen teki ainakin se, ettei yhdenkään häkin tai aitauksen kohdalla tarvinnut sanoa, että "jos oikein tarkasti katsot tuonne ylös vasemmalle, niin saatat nähdä vilauksen hännästä..." Illalla eläintarha jatkui sitten asunnolla mm. siten, että jalkalampun sytytysnaru toimi köydessä keinuvana apinana, jolle sisarukset antoivat kilpaa vauhtia.

Palasimme eläintarhasta bussilla keskustaan ja kävimme syömässä Vanhassa kaupungissa Chlopskie Jadlo -ravintolassa (Jana 3) dumplingeja ja perunalettuja. Lapsille löytyi pieni leikkinurkkaus, ja lähtiessä he saivat pienet puiset pillit mukaan. Eilen jo totesimme nuorimman olevan ravintolasyömisen kannalta hankalassa iässä - hän kun osaa kävellä ja vauhtia riittää, mutta älyä ei. Yksinkertainenkin leikkipaikka tuntuu kummasti hillitsevän halua juosta pitkin ravintolan käytäviä.

Päivässä ei muuta ongelmaa ollut kuin se, että isompaa ei saatu nukahtamaan päiväunille useista yrityksistä huolimatta. Häntä itseään se ei tuntunut suuremmin haittaavan, mutta vanhemmat olisivat olleet levon tarpeessa... Kuvassa päiväunia nukkumaton leikkii uusilla paloautoillaan.

Ensimmäiset suorat bloggaukset reissusta

Terveisiä Krakovasta, täällä ollaan syysloman vietossa! Pääsen ensimmäistä kertaa bloggaamaan suoraan reissusta, ja ensimmäinen vastoinkäyminen tuli jo: meillä ei tietenkään ole mukana sitä digikameran piuhaa, jonka kautta kuvat saisi siirrettyä koneelle. No, pitää tulevina päivinä yrittää ottaa kuvia tabletilla tai kännykällä ja siirtää varsinaisella kameralla otetut kuvat myöhemmin.

Tällä blogilla ei ole yhtään mainostajaa tai tukijaa, joten jos ja kun seuraavassa joitakin yrityksiä mainitsen, teen sen ihan omasta tahdostani.

Reissu suunniteltiin aika tutuin kuvioin: Finnairin lento Helsingistä ja asunto Only-apartmentsin kautta. Lapset kutsuttiin koneeseen tullessa kurkistamaan lentokoneen ohjaamoon ilman mitään omaa pyyntöämme, nähtävästi oli hyvin lapsiystävällinen henkilökunta vuorossa. Olemme käyttäneet reissuillamme paljon vuokra-asuntoja eri välitysfirmojen kautta ja tähän asti ainoa pettymys on ollut eräs Edinburgissa sijainnut asunto, jossa luottokortiltamme veloitettiin pitkä aika reissun jälkeen reilua 90:ä euroa vastannut summa, koska pussilakanassa oli ollut "ilmeisesti silmämeikkitahra". Kumma juttu vain, kun kukaan tuolloin reissussa olleista ei ollut mitään meikkiä käyttänyt - pyysimmekin kuvia nähtäväksi, mutta niitä ei kuulunut, ja kun uhkasimme ilmoittaa asiasta matkailuviranomaisille, vuokraajilta tuli viesti, että emme sitten kuulu mihinkään liittoihin - turha valittaa. Mutta joka tapauksessa vuokra-asunto (joita saa siis helposti myös lyhyille lomille) on mielestäni lasten kanssa matkustaville parempi vaihtoehto kuin hotellihuone: tilaa on enemmän, ympäristöt usein mukavampia ja ruokaa pystyy laittamaan itsekin. Voin myöhemmin kirjoittaa vinkkilistan vuokra-asunnon valintaan liittyen, mutta palataanpa nyt Krakovaan =).

Ensimmäisen lomapäivän kohokohdat lasten kannalta olivat juoksu pulujen perässä toriaukioilla, hyvä leikkipuistolöytö (katujen Skawinska ja H. Wietora väliselle alueelle lähelle joen rantaa jäävä) ja Cafe Chocon (www.chocacafe.pl/en/) perältä löytynyt monipuolinen lasten leikkipaikka. Yllätyksiä tuli sen sijaan esimerkiksi isoksi mainostetussa Jubilat-tavaratalossa, joka oli kuin neuvostoajalta eikä esimerkiksi leluosastolta löytynyt yhtään ainoaa tunnettua lelumerkkiä. Ehkä tämä olisi pitänyt aavistaa siitä, että Sankarimatkailijan Krakova -opaskirjassa Legoja myyvä liike mainitaan erikseen. Sää oli lämmin (+20 parhaimmillaan), ja lapset pääsivät pitkästä aikaa olemaan ulkona ilman erillisiä ulkovaatteita, mikä tietysti tuntui mukavalta. Energiaa on purkautunut ihan kiitettävästi eilisen matkustuspäivän jälkeen.

Leikkipuistoista muutama sananen

Pienten lasten kanssa on ulkoiltava päivittäin monta kertaa, ja parhaita energianpurkupaikkoja kaupunkiympäristössä ovat leikkipuistot. Kuvat ovat prahalaisesta leikkipuistosta joulukuulta 2013.

Leikkipuistoja on löytynyt matkakohteistamme vaihtelevasti. Turistikohteissa on usein hienojakin leikkipuistoja keskeisillä paikoilla (mm. Montenegron Budva); toisaalta ei-turistikohteiden normaaleilta asuinalueilta leikkipuistoja saattaa kyllä löytyä, mutta niitä ei ole merkitty karttoihin tai opasteisiin. Rattaita työntelevät paikalliset ovat parhaita neuvojia niin tässä kuin muissakin lapsia koskevissa asioissa!

Leikkipuistojen turvamääräykset eivät useimmissa paikoissa ole Suomen tasolla. Kannattaa siis olla tarkkana, ettei lapsi esimerkiksi pääse putoamaan mistään. Portugalin Aveirossa pääsimme oikein ihastelemaan erään leikkipuiston valtavan laivarakennelman turvallisuutta, ja sitten huomasimmekin, että kyseinen tuote oli suomalaista alkuperää.

Leikkipuistot ovat yleensä aidattuja ja sikäli turvallisia juoksupaikkoja myös suurkaupunkien vilinässä. Huomaa, että kuten Suomessakin, osa puistoista on esim. päiväkotien yhteydessä ja vain niiden väelle tarkoitettuja. Osa julkisista leikkipuistoista saatetaan sulkea iltaisin jo esimerkiksi kuuden aikaan.

Vinkkejä lennoille osa I:

Lennolle pakkaaminen ja turvatarkastus

Käsimatkatavaraksi lennoille kannattaa ottaa reppu - siihen mahtuu kunnolla tavaraa, ja lisäksi kätesi ovat vapaana kantamaan/taluttamaan lasta.

Melko lyhyillekin lennoille kannattaa pakata lapselle kaksi vaihtovaatekertaa (esim. juomien kaatumista sattuu lentokoneessa tavallista helpommin isommillekin lapsille), reilusti vaippoja jos lapsi niitä käyttää, puhdistuspyyhkeitä ja pari tyhjää pussia vaipparoskiksiksi.

Omista eväistä kaikki nesteeksi laskettava kannattaa pakata esim. repun tiettyyn taskuun kirkkaaseen muovipussiin, joka on helposti nostettavissa esille turvatarkastuksessa. Nestemäärärajoitukset eivät koske vauvalle välttämättömiä tuotteita - vauvanruokia ei yleensä ole lentokoneissa saatavissa. Varaudu siihen, että myös avaamattomat äidinmaidonkorvike- ja vauvanruokapurkit saatetaan syynätä turvatarkastuksessa tarkkaan. Jos vauvalla on maitoa valmiiksi tuttipullossa, saatat joutua maistamaan sitä. Enimmillään meiltä avattiin Edinburgin lentokentän turvatarkastuksessa puolet (2/4) äidinmaidonkorvikepurkeista ja puolet (2/3!) lasisista vauvanruokapurkeista. Avatut äidinmaidonkorvikkeet ilmoitin jättäväni siihen, koska tuotehan ei säily avattuna huoneenlämmössä kovinkaan kauaa, ja toisekseen lapsi ja käsimatkatavarat kainalossa on pikkuisen hankala kannella avattuja korviketetroja ympäri lentokenttää, kun maidot eivät olisi enää tuttipulloonkaan mahtuneet.

Lapselle kannattaa pakata mukaan kirja ja/tai lelu. Monet lentoyhtiöt ovat luopuneet lapsille jaettavista värityskirjoista tms. Joskus - esim. matkalaukkujen myöhästyessä - olen todennut, että itsellekin olisi hyvä olla jokin vaihtovaate mukana.

Jos sinulla on pieni vauva tai olet ainoa aikuinen usean pienen lapsen kanssa, käytä rohkeasti turvatarkastukseen mennessäsi ns. erityisryhmien sisäänkäyntiporttia, niin selviät vähemmällä jonotuksella.

Vauva on sylissä, ja vilkas taapero viipottaa jo yksinään metallinpaljastimen läpi siinä vaiheessa kun yrität yhdellä kädellä saada nesteitä esille laukustasi? Isoilla lentokentillä, mm. Madridissa, on leikkikehiä, joihin lapsen voi hetkeksi laittaa "turvaan". Ellei tällaista ole, pyydä hetkeksi apua lentokentän henkilökunnalta tai joltakulta luotettavan oloiselta matkustajalta. Turvatarkastusta helpottaa se, jos olet pukeutunut lennolle niin, ettei sinun tarvitse riisua esim. vyötä tai kelloa.

Nyt se on tässä!

Pitkäaikainen haave lapsiperheen matkailublogista alkaa toteutua! Ei ole ollut lasten (nyt 1- ja 2-vuotiaat) kanssa ylettömästi aikaa kirjoitella, vaikka matkusteltu onkin paljon. Vanhempi lapsista on ollut jo enemmän ulkomailla kuin minä 25-vuotiaana.

Rupean pikkuhiljaa lisäilemään tänne sekä yleisiä että kohdekohtaisia vinkkejä, matkakertomuksia, kuvia ja matkasuunnitelmia. Jo tässä vaiheessa ilmoitan, että yhtään pakettimatkaa emme ole tehneet, vaikka jossakin ikävaiheessa all inclusive -hotellit ovat ainakin nettikommenttien mukaan lapsiperheille kuin taivas.