Auton vuokrauksesta

Lapsiperheelle autonvuokraus on yleensä järkevää ja joskus - esimerkiksi ns. halpalentoyhtiöiden syrjäisille lentokentille lennettäessä - jopa välttämätöntä. Vuokrahintoja kannattaa vertailla Suomessa jo hyvissä ajoin ja tarkkaan ja varaus kannattaa tehdä etukäteen. Lentokentältä vuokraus saattaa (ennakkoon varattunakin) maksaa satoja euroja enemmän kuin kaupungin keskustasta, ja niinpä muun muassa viime keväänä Madridissa mieheni haki vuokra-automme keskustasta, vaikka se aikamoinen suunnistusseikkailu olikin.

Autovuokraamot vuokraavat lasten turvaistuimia, yleensä vuorokausihintaan. Jo kolmen viikon autonvuokrauksessa turvaistuimen hinta nousee niin korkeaksi, että samalla rahalla saisi jo oman istuimen. Olemme kuitenkin kiltisti vuokranneet istuimia, koska niiden kuljettaminen on niin hankalaa. Istuimet ovat olleet hyvälaatuisia, mutta mitoituksessa on usein ollut ongelmia: vaikka vuokraamot selkeästi erottelevat esim. vauvakaukalot ja vaikkapa 15-25 kiloisten istuimet varauksissa toisistaan, autoa haettaessa tilanne on "joku turvaistuin".

Auton kokoon kannattaa kiinnittää huomiota. Jos reissussa on mukana tuplarattaat tai muuta hankalasti pakattavaa matkatavaraa, on varmistettava jo etukäteen, että ne todella mahtuvat varatun autoluokan tavaratilaan. Muuten auton koko on käyntikohteista riippuvainen valinta: vuoristoteillä auton moottorissa on hyvä olla kunnolla tehoja, ja suurkaupungeissa pienen auton parkkeeraus onnistuu yleensä tila-autoa kätevämmin.

Kuvassa oleva auto oli meillä reilun kuukauden Montenegrossa ja Kroatiassa keväällä 2013. Kaksiovinen auto ei ymmärrettävästi ole paras vaihtoehto, kun takapenkille on sijoitettava lapsi turvaistuimeen. Sopivin ratkaisu lapsiperheelle olisi sellainen tila-auto, jossa ovet aukeavat sivuun liukumalla, mutta ne ovat usein tosi kalliita. Autovuokraamon ehdoista pitää muuten aina muistaa varmistaa, saako autoa ajaa eri valtioiden alueella. Samoin on mietittävä, ketkä merkitään kuskeiksi. Myös erilaisia tietulleja, moottoritiemaksuja ja vastaavaa muistettavaa on Euroopassa paljon.

Auto mahdollistaa perheelle sinänsä vapaan liikkumisen, eikä tarvitse välittää julkisen liikenteen aikatauluista. Ruuhkaisilla kaupunkialueilla oma auto saattaa kuitenkin olla hidas tapa liikkua, ja useissa maissa Suomea rajumpi liikennekulttuuri (sääoloja lukuun ottamatta :) ) vaatii kuljettajalta kokemusta.

Krakovan matka päätökseen

Viimeiset lomapäivät yölentoineen ja pitkine Suomen-ajoineen sujuivat hyvin. Kotona ollaan, ja lunta on maassa. Huomisaamuna odottaa paluu arkeen, töihin ja päivähoitoon.

Summailen nyt tässä vähän Krakovan kokonaisuutta lapsiperheen kannalta:

Plussat: kulttuurinähtävyydet, ystävälliset ihmiset, paljon kivoja ravintoloita ja kahviloita, edullinen hintataso, turvallisuus, luotettavat taksit, lyhyet kävelymatkat, puistoalueet, eläintarha

Miinukset: ilmansaasteet silloilla ja isompien teiden varsilla (myös keskustassa), ostosmahdollisuudet vähäiset

Muutamia kuvia vielä (nyt kun ne vihdoin saatiin kameralta tietokoneelle):

Wavelin linnan lohikäärmeen luolasta

Ja tämä lohikäärme syöksi oikeasti tulta!

Aamusumua keskustassa

Eläintarhan flamingot

Eland-antilooppeja

Kameliäiti

Lohikäärmeen luolaa ja puutteellista palvelua

Aamupäivän retkemme suuntautui Wavelin linnaan. Taitoimme osan menomatkasta ratikalla, joka onneksi sattui olemaan uudempaa matalalattiamallia. Ratikat näyttävät olevan täällä todella täysiä, ja vanhempiin ratikkamalleihin ei ole ainakaan tuplarattaiden kanssa mitään asiaa, ellei rattaita laita ihan kasaan.

Wavelin linnan alue on suhteellisen laaja. Erilaisia kohteita/näyttelyitä on kymmenkunta, ja niihin kaikkiin ostetaan liput erikseen - ostamasi kohteet tosin merkitään koko perheen osalta samalle paperille, jota voit sitten näyttää sisäänkäynneillä. Valitsimme ihan lasten kärsivällisyyden huomioiden vain kaksi kohdetta: kuninkaalliset aarteet ja aseet -näyttelyn sekä lohikäärmeen luolan. Wavel on varmasti ihan hyvä kohde lapsillekin, muttei ihan näin pienille. Yksivuotias haluaisi tietenkin koskea kaikkeen, mutta piha-aluetta lukuun ottamatta kaikki on tarkan vartioinnin alla. Rattaita ei saa viedä muihin sisätiloihin kuin Visitors Centeriin, eikä näyttelytiloihin saa viedä ollenkaan esimerkiksi reppuja tai sateenvarjoja, vaan ne on jätettävä erilliseen tavarasäilytykseen. Lohikäärmeen luolaankin menin lopulta kaksin isomman lapsen kanssa, sillä reitin pystyi kulkemaan vain yhteen suuntaan, ja yhdistelmä kierreportaat alas kukkulalta + takaisin ylös rattaita hakemaan todettiin turhan hankalaksi. Vaikkei lohikäärmeen luola paikkana kovin kummoinen ollut, se tuntui kyllä ruokkivan lapsen mielikuvitusta. Ulos tultua lohikäärmepatsas syöksi tulta suustaan, ja ritariksi pukeutunut työntekijä olisi haastanut pienen puumiekan kantajani miekkataisteluun.

Puolalainen palvelu on matkallamme ollut odotuksiin nähden todella hyvää, ja esimerkiksi ravintoloissa kaikki on mennyt sujuvasti. Tänään tuli sitten huonompia kokemuksia: suomenkielisissä opaskirjoissa kehutun japanilaisen kulttuurikeskus Mangghan kahvilasta ei saanut mitään, vaikka sulkemisaikaan oli puolitoista tuntia aikaa ja tiskin takana ainakin neljä ihmistä. Tila sinänsä oli hieno, aulasta löytyi lapsille pieni leikkipaikka ja maisema joelle oli upea. Kazimierzin trattoria Cyklopista löytyi myös hyvä lasten leikkipaikka ja ravintola oli oikein tunnelmallinen, mutta lopulta pöytään tuotiin osittain vääriä ruokia (hyvitettiin kyllä vähän laskussa maininnan jälkeen).

Lapsilla vuotavat nenät siihen malliin, että yhden aivastuksen jälkeen saattaa olla naama täynnä räkää. Myöhään huomenillalla pitäisi lentää Suomeen, joten huomisen aamupäivän vieton jälkeen on ruvettava pakkailemaan tavaroita.

Äiti ostoksilla

Tänään äiti sai muutaman tunnin omaa ostosaikaa - putiikkien kiertely tuplarattaiden ja etenkin niissä istuvien kanssa olisi ihan mahdoton tehtävä. (Jos siis olet yksin pienten lasten kanssa reissussa, voit varautua siihen, että pääset ostoksille ehkä torille, automarkettiin tai isoon ostoskeskukseen, mutta et pikkuruisiin puoteihin.) Löytöinä oli kohtuuhintaista puolalaista designia: lastenvaatteita ihastuttavasta Malystylista (www.malystyl.pl) ja itselle huppari Idea Fixistä (www.ideafix.pl), jossa oli aikuisten vaatteiden lisäksi myös huonekaluja ja pienempää sisustustavaraa. Nuorten puolalaisten suunnittelijoiden design on vasta juuri nyt nousussa, ja monet ns. boheemin keskiluokan trendit vaihtoehtobaareineen alkavat muutenkin näkyä erityisesti Kazimierzin kaupunginosassa (vanha juutalaiskortteli). Lisäksi löysin - vihdoin - pienemmälle vaippoja. Nyt oli ensimmäinen kerta, kun en pakannut useiden päivien vaippasatsia mukaan matkalaukkuun, ja samalla ensimmäinen kerta, kun vaippoja ei ollutkaan helposti saatavilla lähimmästä, toiseksi lähimmästä tai kolmanneksikaan lähimmästä kaupasta. Eilen löysin yhdestä kaupasta sopivia vaippoja kahden kappaleen pakkauksissa, mutta näitä pakkauksia oli hyllyssä tasan kolme. No, tänään kannoin sitten normaalin Pampers-paketin useiden kilometrien päästä asunnolle.

Kahden ravintolaruokailun päivää vietettiin myös: Kazimierzin Szarassa syötiin lounaaksi juutalaista ruokaa ja ihan asuntomme naapurissa Konfederacka 4:ssä illallista. Szara on tyylikäs ravintola, ja onneksi siellä oli lounasajan alussa vähän asiakkaita, sillä lapsemme keksivät ruokaa odotellessa jonkin ihmeellisen kilpakiljahtelun. Asuntomme naapuriravintola ei taas vaikuttanut ulkoisesti millään tavalla lapsiystävälliseltä paikalta (portaita, kaiteettomia parvia, viinipulloja ja lyhtyjä lattioilla) mutta ilahdutti positiivisesti: loft-tyyppisessä takaosassa oli tarjolla lapsille halloween-lyhtyjen muovailua savesta maksua (täkäläisittäin varmaan kallis 20 zlotya eli n. 5 euroa) vastaan. Tämänkaltaiset ideat voisivat kyllä toimia suomalaisissakin ravintoloissa, liekö jossain järjestetty?

Äsken löysin muuten kohdan, josta blogin aika-asetuksen sai vaihdettua. Tähän asti kellonaika bloggauksieni yhteydessä on ollut väärä, toivottavasti nyt muuttuu oikeaksi. Kirjoittelen siis oikeasti päivän tapahtumista vasta illalla enkä puolelta päivin =). 

Eläintarhapäivä

Aamulla suuntasimme taksilla Krakovan eläintarhaan, joka osoittautui todella mainioksi paikaksi pienten lasten kanssa liikkuville: välimatkat olivat lyhyitä, rattailla pääsi joka paikkaan ja eläimet näki läheltä. Lapset saivat kävellä paljon myös itse - olosuhteet olivat siistit ja turvalliset. Pienempi pelästyi riekkuvia apinoita ja Mini Zoossa vipeltäviä marsuja, mutta norsut eivät pelottaneet yhtään.

Isommalla on muistoja jo useista eläintarhoista ja täällä vaikutuksen teki ainakin se, ettei yhdenkään häkin tai aitauksen kohdalla tarvinnut sanoa, että "jos oikein tarkasti katsot tuonne ylös vasemmalle, niin saatat nähdä vilauksen hännästä..." Illalla eläintarha jatkui sitten asunnolla mm. siten, että jalkalampun sytytysnaru toimi köydessä keinuvana apinana, jolle sisarukset antoivat kilpaa vauhtia.

Palasimme eläintarhasta bussilla keskustaan ja kävimme syömässä Vanhassa kaupungissa Chlopskie Jadlo -ravintolassa (Jana 3) dumplingeja ja perunalettuja. Lapsille löytyi pieni leikkinurkkaus, ja lähtiessä he saivat pienet puiset pillit mukaan. Eilen jo totesimme nuorimman olevan ravintolasyömisen kannalta hankalassa iässä - hän kun osaa kävellä ja vauhtia riittää, mutta älyä ei. Yksinkertainenkin leikkipaikka tuntuu kummasti hillitsevän halua juosta pitkin ravintolan käytäviä.

Päivässä ei muuta ongelmaa ollut kuin se, että isompaa ei saatu nukahtamaan päiväunille useista yrityksistä huolimatta. Häntä itseään se ei tuntunut suuremmin haittaavan, mutta vanhemmat olisivat olleet levon tarpeessa... Kuvassa päiväunia nukkumaton leikkii uusilla paloautoillaan.

Ensimmäiset suorat bloggaukset reissusta

Terveisiä Krakovasta, täällä ollaan syysloman vietossa! Pääsen ensimmäistä kertaa bloggaamaan suoraan reissusta, ja ensimmäinen vastoinkäyminen tuli jo: meillä ei tietenkään ole mukana sitä digikameran piuhaa, jonka kautta kuvat saisi siirrettyä koneelle. No, pitää tulevina päivinä yrittää ottaa kuvia tabletilla tai kännykällä ja siirtää varsinaisella kameralla otetut kuvat myöhemmin.

Tällä blogilla ei ole yhtään mainostajaa tai tukijaa, joten jos ja kun seuraavassa joitakin yrityksiä mainitsen, teen sen ihan omasta tahdostani.

Reissu suunniteltiin aika tutuin kuvioin: Finnairin lento Helsingistä ja asunto Only-apartmentsin kautta. Lapset kutsuttiin koneeseen tullessa kurkistamaan lentokoneen ohjaamoon ilman mitään omaa pyyntöämme, nähtävästi oli hyvin lapsiystävällinen henkilökunta vuorossa. Olemme käyttäneet reissuillamme paljon vuokra-asuntoja eri välitysfirmojen kautta ja tähän asti ainoa pettymys on ollut eräs Edinburgissa sijainnut asunto, jossa luottokortiltamme veloitettiin pitkä aika reissun jälkeen reilua 90:ä euroa vastannut summa, koska pussilakanassa oli ollut "ilmeisesti silmämeikkitahra". Kumma juttu vain, kun kukaan tuolloin reissussa olleista ei ollut mitään meikkiä käyttänyt - pyysimmekin kuvia nähtäväksi, mutta niitä ei kuulunut, ja kun uhkasimme ilmoittaa asiasta matkailuviranomaisille, vuokraajilta tuli viesti, että emme sitten kuulu mihinkään liittoihin - turha valittaa. Mutta joka tapauksessa vuokra-asunto (joita saa siis helposti myös lyhyille lomille) on mielestäni lasten kanssa matkustaville parempi vaihtoehto kuin hotellihuone: tilaa on enemmän, ympäristöt usein mukavampia ja ruokaa pystyy laittamaan itsekin. Voin myöhemmin kirjoittaa vinkkilistan vuokra-asunnon valintaan liittyen, mutta palataanpa nyt Krakovaan =).

Ensimmäisen lomapäivän kohokohdat lasten kannalta olivat juoksu pulujen perässä toriaukioilla, hyvä leikkipuistolöytö (katujen Skawinska ja H. Wietora väliselle alueelle lähelle joen rantaa jäävä) ja Cafe Chocon (www.chocacafe.pl/en/) perältä löytynyt monipuolinen lasten leikkipaikka. Yllätyksiä tuli sen sijaan esimerkiksi isoksi mainostetussa Jubilat-tavaratalossa, joka oli kuin neuvostoajalta eikä esimerkiksi leluosastolta löytynyt yhtään ainoaa tunnettua lelumerkkiä. Ehkä tämä olisi pitänyt aavistaa siitä, että Sankarimatkailijan Krakova -opaskirjassa Legoja myyvä liike mainitaan erikseen. Sää oli lämmin (+20 parhaimmillaan), ja lapset pääsivät pitkästä aikaa olemaan ulkona ilman erillisiä ulkovaatteita, mikä tietysti tuntui mukavalta. Energiaa on purkautunut ihan kiitettävästi eilisen matkustuspäivän jälkeen.

Leikkipuistoista muutama sananen

Pienten lasten kanssa on ulkoiltava päivittäin monta kertaa, ja parhaita energianpurkupaikkoja kaupunkiympäristössä ovat leikkipuistot. Kuvat ovat prahalaisesta leikkipuistosta joulukuulta 2013.

Leikkipuistoja on löytynyt matkakohteistamme vaihtelevasti. Turistikohteissa on usein hienojakin leikkipuistoja keskeisillä paikoilla (mm. Montenegron Budva); toisaalta ei-turistikohteiden normaaleilta asuinalueilta leikkipuistoja saattaa kyllä löytyä, mutta niitä ei ole merkitty karttoihin tai opasteisiin. Rattaita työntelevät paikalliset ovat parhaita neuvojia niin tässä kuin muissakin lapsia koskevissa asioissa!

Leikkipuistojen turvamääräykset eivät useimmissa paikoissa ole Suomen tasolla. Kannattaa siis olla tarkkana, ettei lapsi esimerkiksi pääse putoamaan mistään. Portugalin Aveirossa pääsimme oikein ihastelemaan erään leikkipuiston valtavan laivarakennelman turvallisuutta, ja sitten huomasimmekin, että kyseinen tuote oli suomalaista alkuperää.

Leikkipuistot ovat yleensä aidattuja ja sikäli turvallisia juoksupaikkoja myös suurkaupunkien vilinässä. Huomaa, että kuten Suomessakin, osa puistoista on esim. päiväkotien yhteydessä ja vain niiden väelle tarkoitettuja. Osa julkisista leikkipuistoista saatetaan sulkea iltaisin jo esimerkiksi kuuden aikaan.

Vinkkejä lennoille osa I:

Lennolle pakkaaminen ja turvatarkastus

Käsimatkatavaraksi lennoille kannattaa ottaa reppu - siihen mahtuu kunnolla tavaraa, ja lisäksi kätesi ovat vapaana kantamaan/taluttamaan lasta.

Melko lyhyillekin lennoille kannattaa pakata lapselle kaksi vaihtovaatekertaa (esim. juomien kaatumista sattuu lentokoneessa tavallista helpommin isommillekin lapsille), reilusti vaippoja jos lapsi niitä käyttää, puhdistuspyyhkeitä ja pari tyhjää pussia vaipparoskiksiksi.

Omista eväistä kaikki nesteeksi laskettava kannattaa pakata esim. repun tiettyyn taskuun kirkkaaseen muovipussiin, joka on helposti nostettavissa esille turvatarkastuksessa. Nestemäärärajoitukset eivät koske vauvalle välttämättömiä tuotteita - vauvanruokia ei yleensä ole lentokoneissa saatavissa. Varaudu siihen, että myös avaamattomat äidinmaidonkorvike- ja vauvanruokapurkit saatetaan syynätä turvatarkastuksessa tarkkaan. Jos vauvalla on maitoa valmiiksi tuttipullossa, saatat joutua maistamaan sitä. Enimmillään meiltä avattiin Edinburgin lentokentän turvatarkastuksessa puolet (2/4) äidinmaidonkorvikepurkeista ja puolet (2/3!) lasisista vauvanruokapurkeista. Avatut äidinmaidonkorvikkeet ilmoitin jättäväni siihen, koska tuotehan ei säily avattuna huoneenlämmössä kovinkaan kauaa, ja toisekseen lapsi ja käsimatkatavarat kainalossa on pikkuisen hankala kannella avattuja korviketetroja ympäri lentokenttää, kun maidot eivät olisi enää tuttipulloonkaan mahtuneet.

Lapselle kannattaa pakata mukaan kirja ja/tai lelu. Monet lentoyhtiöt ovat luopuneet lapsille jaettavista värityskirjoista tms. Joskus - esim. matkalaukkujen myöhästyessä - olen todennut, että itsellekin olisi hyvä olla jokin vaihtovaate mukana.

Jos sinulla on pieni vauva tai olet ainoa aikuinen usean pienen lapsen kanssa, käytä rohkeasti turvatarkastukseen mennessäsi ns. erityisryhmien sisäänkäyntiporttia, niin selviät vähemmällä jonotuksella.

Vauva on sylissä, ja vilkas taapero viipottaa jo yksinään metallinpaljastimen läpi siinä vaiheessa kun yrität yhdellä kädellä saada nesteitä esille laukustasi? Isoilla lentokentillä, mm. Madridissa, on leikkikehiä, joihin lapsen voi hetkeksi laittaa "turvaan". Ellei tällaista ole, pyydä hetkeksi apua lentokentän henkilökunnalta tai joltakulta luotettavan oloiselta matkustajalta. Turvatarkastusta helpottaa se, jos olet pukeutunut lennolle niin, ettei sinun tarvitse riisua esim. vyötä tai kelloa.

Nyt se on tässä!

Pitkäaikainen haave lapsiperheen matkailublogista alkaa toteutua! Ei ole ollut lasten (nyt 1- ja 2-vuotiaat) kanssa ylettömästi aikaa kirjoitella, vaikka matkusteltu onkin paljon. Vanhempi lapsista on ollut jo enemmän ulkomailla kuin minä 25-vuotiaana.

Rupean pikkuhiljaa lisäilemään tänne sekä yleisiä että kohdekohtaisia vinkkejä, matkakertomuksia, kuvia ja matkasuunnitelmia. Jo tässä vaiheessa ilmoitan, että yhtään pakettimatkaa emme ole tehneet, vaikka jossakin ikävaiheessa all inclusive -hotellit ovat ainakin nettikommenttien mukaan lapsiperheille kuin taivas.